NÄIN NOUSEE JOPERA-TALO

06.01.2021

Olen saanut monta viestiä siitä, miten meidän talo on pystytetty ja miten sitä rakennetaan? En tietenkään ole rakentamisen ammattilainen, joten voin kuvata prosessin etenemistä vain maallikon näkemyksellä. Kerron kuitenkin, miltä se minun silmiini on tähän mennessä näyttänyt.

Meille nousee siis noin 150 neliöinen Jopera-talo kahteen kerrokseen. Päädyimme tähän talotoimittajaan pitkän kilpailutusprosessin kautta, josta olen kirjoittanut jo aiemmin. Tiesimme haluavamme puutalon, mikä auttoi rajaamaan vaihtoehtoja ja lopullinen valinta syntyikin Kannustalon ja Joperan välillä. Vahvimman vaikutuksen valintaan teki tieto, että yhtä Jopera-taloa rakentavat samat henkilöt alusta loppuun. Tämä vähentää kaikkea trafiikkia rakennuksella, helpottaa tiedon välittämistä ja saamista sekä yksinkertaistaa koko prosessin, kun yhdet ja samat ammattilaiset vastaavat meidän raksasta sen jokaisessa vaiheessa. 

Perustusten teon jälkeen talon rakentaminen aloitettiin katosta. Kattotuolit pellitettiin maantasalla ja myös seinien rungot rakennettiin ns. vaakatasossa valmiiksi pystytystä odottamaan. Kun jokainen neljästä seinäelementistä oli valmis, tontille tuotiin nosturi, joka nosti seinät omille paikoilleen ja viimeisenä katon niiden päälle. Pystytys tapahtui yhden työpäivän aikana ja talo saatiin näin säältä suojaan nopeasti. Myös katon ns. läpiviennit, kuten savupiipun paikka, olivat saaneet jo tässä vaiheessa alkunsa.

Ennen seuraavia rakennusvaiheita työmaalla tehtiin runkokatselmus vastaavan mestarin toimesta. Sillä varmistettiin, että pystytys on tehty onnistuneesti. Pian hallilta tuntuvan korkean kuoren sisälle olikin kiinnitetty välipohjan kantavat palkit, vahvistettu eristeitä ja valmisteltu ikkunoiden asennusta. 

Noin kuukausi pystytyksestä paikoillaan olivat myös ikkunat ja ulkoverhousta oli ryhdytty naulaamaan seiniin. Lattiavalujen aika on tammikuun puolen välin jälkeen eli alle kaksi kuukautta pystytyksen aloituksesta. Sitä ennen päälle on laitettu lämmöt ja lvi-työtkin ovat startanneet. 

Joperan työmaajohto käy tontilla vastaavan mestarin tavoin säännöllisesti. Saamme aina halutessamme nopeastikin tietoa siitä, missä ollaan menossa. Itse keskitymme tässä vaiheessa tontin siivoukseen ja tieltä pois pysymiseen. Kävipä puolisoni myös tekemässä pientä takkapuupinoa talon taakse jämälaudoista tulevia takkailtoja varten. Ehkä siihen ei olisi moottorisahaa tarvittu, mutta oli kuulemma tekijäfiilis, kun sai pitkästä aikaa sahaakin pärisyttää. 

Muuton pitäisi aikataulun mukaan odottaa alkukesästä. Tällä hetkellä se näyttää pitävältä, mutta koska rakentaminen on aina yllätyksiä täynnä, emme pidätä vielä hengitystä. Olemme kiitollisia joka hetkestä, kun kotimme valmistuu. Monta vaihetta on silti vielä edessä.

Seuraavassa kirjoituksessa aion muuten keskittyä maaleihin ja väreihin. Sekin oli yksi savotta, kun pohdimme tsiljoonan eri valkoisen sävyn väliltä! Ja ei, emme päätyneet Paperiin tai muodikkaaseen Höyryyn, vaan yllättäjä vei voiton takavasemmalta. Siitä lisää myöhemmin, nyt lähden banaanikakulle.