TALOTOIMITTAJAN VALINTA ON IHANA PELI

14.02.2020

Mistä aloittaisin? Sama kysymys oli mielessäni silloin, kun käynnistimme ensimmäistä taloprojektiamme kuin nyt  tätä kirjoitusta aloittaessani. Sanotaan, että talonrakentamisen yhteydessä täytyy tehdä noin 100 000 päätöstä. Satatuhatta. Tontin löytymisen jälkeen seuraavaksi suurin päätös liittyy taloon: miten se rakennetaan, mistä materiaalista ja kuka sen tekee?

Karkeasti vaihtoehtoja ovat nämä:

A) talo ns. pitkästä tavarasta joko puusta, kivestä, harkoista, hirrestä tai tiilestä. Suunnitelmat omalle ruutupaperille, tekniset piirustukset ammattilaiselta ja toteutus joko erillisen timpurin tai omasta toimesta. Melkoinen savotta.

B) valmis malli talotoimittajan katalogista, materiaalina usein puu tai hirsi. Suunnitelmat talotoimittajalta, toteutus joko kokonaan tai osittain talotoimittajan tekijöiltä. Omalle vastuulle jää stressaaminen ja näkymättömien renkaiden potkinta raksalla. Ehkä myös siivous. Mieti tarkkaan, kannattaako tienata omasta työstä vai yrittää säästää tai "säästää" omalla työllä raksalla. Aika on rahaa raksallakin.

C) arkkitehdille vapaat kädet suunnitteluun ja projektin valvontaan, urakka erilliselle rakennusfirmalle ja avoin budjetti. Olethan miljonääri?

D) oma suunnitelma ruutupaperille tai floorplanner.comiin, luonnosten kanssa arkkitehdin tai talotoimittajien puheille, kilpailutus yksillä luonnoskuvilla, diili talotoimittajan kanssa, pähkäily siitä, jaksetaanko tehdä itse jotain vai ei mitään, sopimus ja puhallus ulos. Päätös on tehty.

Ensimmäisellä rakennuskerralla olimme aika ulalla koko touhusta ja rakentaminen näyttäytyi kaoottisena yksityiskohtien ja vaikeiden sanojen maailmana, josta en itse ymmärtänyt mitään. Halusin kuitenkin ottaa selvää ja niin myös tein. Selailin nettisivuja kuukausitolkulla ja teimme mieheni kanssa karkeita laskelmia muutamilla budjettilaskureilla. Tänä päivänä hyviä laskureita löytyy useita ja joitakin niistä käytimme tällä kertaa itsekin ennen pankille toimitettavan budjetin varsinaista excelöintiä.

Minkä kokoinen talo on juuri minulle hyvä?

Suomalaiset omakotitalot pienenevät vuosi vuodelta. Yhden talon keskimääräinen koko on tällä hetkellä 120-160 neliötä. Oma kokemukseni on, että 150 neliötä on kahden aikuisen ja lapsen perheelle ruhtinaallisen kokoinen asuinala. Toisen talomme kokoa pyrimme tietoisesti pienentämään ja onnistumme sen myös tekemään: asuinneliöitä uuteen kotiimme tulee 140 ja talon kokonaisala on noin 165 neliötä. Suunnitteluvaiheessa koko kuulostaa kohtuulliselta, koska kävimme paperilla joka nurkan läpi ja yritimme välttää hukkaneliöitä viimeiseen asti.

Siinä vaiheessa, kun kaikki on vielä mahdollista, kannattaa tehdä oman kodin swot-analyysi: listaa 3-5 asiaa, mitkä haluat ehdottomasti uuteen kotiisi. Listaa saman verran asioita, joita et missään tapauksessa tarvitse. Valitse ehdottomasti haluamasi asioiden listalta vielä kaksi asiaa, joista olet valmis tarvittaessa tinkimään tai jopa luopumaan. 

Tontti (budjetin ohella) asettaa viime kädessä ne todelliset reunaehdot sille, millainen talo sille voidaan rakentaa, mutta oma tahtotila on hyvä selvittää ajoissa, jotta vältyt suurimmilta tunnemyrskyiltä projektin edetessä. (Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei myrskyiltä ehkä voi kokonaan välttyä talonrakennuksessa, mutta stressikäyrän nousua voi yrittää hillitä hyvällä suunnittelulla.)

Ota seuraavaksi käsittelyyn budjettisi. Muista, että tontin ja talopaketin lisäksi budjettiin on laskettava maatyöt, sähkö-, vesi- ja nettiliittymät, pihatyöt ja talopaketin sisällöstä riippuen perustukset, lvi- ja ilmanvaihtotyöt, sähkötyöt, kiintokalusteet, seinä- ja lattiapinnat ynnä muuta. Myös pieniä sivupuroja syntyy myös kunnalle maksettavista kuluista, kuten tontin lohkominen, rakennuslupamaksu ja lukemattomat muut "pienet" muutaman sadan euron kustannukset, joista lopulta kertyy tuhansien eurojen yhteissumma.

Kivi vai puu?

Rakentajat tuntuvat jakautuvan kahtia: toiset haluavat ehdottomasti kivitalon ja pitävät sitä (tai erilaisia harkkoja) ainoana oikeana rakennusmateriaalina. On totta, että kivi on kestävä ja suhteellisen huoleton rakennusmateriaali, mutta myös kallis. Puurakentamisen puolesta puhuu myös sen ekologisuus. Puun käyttö rakennusmateriaalina pienentää tutkimusten mukaan rakentamisen hiilijalanjälkeä. 

Puutalo myös kokemukseni mukaan hengittää luonnollisesti ja oikein rakennettuna (lue: kuivissa olosuhteissa tai kosteissa hyvin suojattuna) kestää hyvänä pitkään. Kivitaloa pidetään myös varakkuuden merkkinä, mutta älä huoli, puutalosta saa juuri niin kalliin ökyversion kuin lompakon nyörit tai pankkilainan raamit vain kestävät...

Kerron meidän perheemme talotoimittajan valinnasta tarkemmin seuraavassa kirjoituksessani. Kilpailutimme ja pähkäilimme valinnan parissa yli puoli vuotta, mutta totesimme, että se kannatti. Talomyyjien jännittävät toimintatavat ovat myös oma lukunsa... Palaan niihinkin myöhemmin. Hyvää ystävänpäivää!